Näin muutama päivä sitten kaksi homoeroottisesti latautunutta venäläistä YouTube-videota. Venäläiset kollit kiipeilemässä toistensa päälle ei ole niinkään uutta silmilleni, mutta nämä videot olikin tehty valistamaan turvaseksin tärkeydestä. Ne eivät siis olleet niin sanotusti sitä itseään. Yhdessä videossa käytettiin kaunista kiertoilmaisua telmimällä jääkiekkokaukalossa (Hockey). Toisessa leikitellään turvahälyttimillä varustetussa makuuhuoneessa (Weapon detected). Videoiden tuottaja on venäläisten homo- ja bimiesten keskuudessa hiv-työtä tekevä La Sky -projekti.

Kampanjan videot olivat virallisten tahojen mielestä liian seksisisältöisiä valtiolliseen televisioon. Siksi levitys tapahtuu vain netin välityksellä. Omissa silmissäni pätkät näyttävät kovin kesyiltä ja hyvällä maulla tehdyiltä. Voi toki olla, että niin sanottu pornografinen sisältö ei ole syy televisiokiellolle. Siihen saattaa vaikuttaa Venäjällä yleisesti vellova homokielteisyys ja seksuaalivähemmistöjen syrjintä.

Nykyisin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavien järjestöjen on vaikea saada virallista asemaa Venäjällä. Heidän järjestämänsä mielenosoitukset eivät useimmiten saa lupia viranomaisten tekaisemien syiden takia ja järjestettyihin mielenosoituksiin on useimmiten vastattu väkivalloin, jopa poliisin toimesta. Vielä viime vuosina on joidenkin Venäjän päättäjien toimesta yritetty ajaa homoseksuaalisuuden kriminalisointia takaisin lainsäädäntöön.

Homokielteisten asenteiden on todettu juurtuneen suureen osaan kansalaisista.  Eri tutkimukset ja mielipidemittaukset ovat keränneet surullisen näköistä dataa. Esimerkiksi eräs tutkimus kertoo, että 80 prosenttia venäläisistä pitää homoseksuaalisuutta moraalittomana. Näin ollen en ylläty, kun toinen tutkimus kertoo, että vain 10 prosenttia seksuaalivähemmistöistä on täysin avoin seksuaalisesta suuntautumisestaan. Tällaisissa oloissa on varmasti myös homo- ja bimiehille suunnatun turvaseksivalistuksen tekeminen vaikeaa.
Venäläinen tuttavani totesi, ettei elämä homona naapurimaassa ole välttämättä niin rankkaa kuin edellisten tietojen pohjalta voisi kuvitella. Elämän Venäjällä voi homonakin kokea kevyeksi, erityisesti jos elää oikeilla alueilla, kuten Moskovassa tai Pietarissa. Lisäksi pitää tietää, kuinka käyttäytyä ja missä.

Ymmärrän kyllä homona nuo pelisäännöt. Vaikka olen avoin ja varma seksuaalisuudestani, vältän joskus sen esiintuomista myös täällä Suomessa. Huolimatta siitä, että vain harva poliittinen päättäjä on täällä seksuaali-identiteettini toteuttamista vastaan, arvelen moisten ajatusten vellovan myös joidenkin kanssaihmisteni päässä. Kirkkoni ei minua siunaa mutta on valmis rukoilemaan puolestani, tai ainakin joku sieltä on.

Ruoho ei siis välttämättä ole vihreämpää aidan toisella puolella. Ja omallakin maalla taitaa vielä olla kynnettävää. 

Aaro Horsma
Sosionomi-opiskelija, harjoittelija MKT-työssä

| Lisää...