| Onko homoista ja hiv:stä puhuttu liikaa vai liian vähän? |
|
|
|
|
Suomessa on todettu toistaiseksi enemmän homoseksin kautta saatuja hiv-tartuntoja kuin mitä rekisteröityjä miespareja on Suomen maistraateissa virallistettu. Kummasta aiheesta mediassa mahtaa olla enemmän juttuja, parisuhteen rekisteröimisestä ja siihen liittyvistä asioista vai hiv-positiivisena jokapäiväistä elämäänsä elävistä bi- tai homomiehistä? Jos mediaa on seurannut vähänkin tarkemmin, tietää että parisuhteen rekisteröimiseen liittyvät aiheet ovat olleet selvästi useammin esillä. Toki aiheet eivät ole kaikilta osin ihan helposti rinnastettavissa, mutta epäsuhta kertoo kuitenkin jotain siitä, mistä yhteiskunnassamme on mahdollista avoimesti puhua tai mistä on sopivaa kirjoittaa. Vallitsevat normit, arvot ja asenteet vaikuttavat vahvasti siihen, mikä toteutuu ja mikä on mahdollista, eli hiv-positiiviset bi- ja homomiehet eivät ole itse vieneet elämäänsä liittyviä asioita marginaaliin. Toisaalta mediassa pitäisi aihetta voida käsitellä ilman tunnistettavia henkilöitäkin, kuten parisuhteen rekisteröintiä voi käsitellä ja on runsaasti käsiteltykin. Jos valtamedioissa puhutaan hiv-positiivisten bi- ja homomiesten jokapäiväisestä elämästä vain vähän, ei siellä puhuta kovin paljon miesten väliseen seksiin liittyvästä hiv-tartuntojen ennaltaehkäisemisestäkään. Suurin seksiin liittyvä hiv-riski, suojaamaton anaaliyhdyntä, tulee mediassa mainituksi vain harvoin, ja vielä harvemmin tulee mainituksi anaaliyhdyntään riittävät turvallisen seksin ohjeet. Anaaliyhdynnässä kondomin kanssa tarvitaan aina oikeanlaista liukuvoidetta, jotta suojautuminen olisi riittävää. Esim. Helsingin Sanomissa, jonka kaikki hiv-sanan sisältävät artikkelit vuosien 1990-2008 väliltä olen lukenut, mainitaan tämä riittävä suojautumisohje 19 vuoden aikana vain yhden kerran. Se ei ole paljon, kun on kysymys ohjeesta, joka vähentää seksiin liittyvää hiv-tartunnan riskiä selkeästi enemmän kuin mikään muu yksittäinen ohje. Entä ovatko hiv ja siihen liittyvät asiat riittävästi ja asiallisesti esillä homoyhteisöissä, joissa hiv-positiivisia miehiä elää suhteellisesti monikymmenkertaisesti enemmän kuin muussa väestössä keskimäärin? Onko hiv:n ennaltaehkäisytyö riittävästi esillä homoyhteisön tapaamispaikoissa (esim. homoravintoloissa) tai miesten välisen seksiseuran etsimispaikoissa (esim. tietyillä chat-palstoilla)? Missä sen pitäisi olla esillä ja mikä olisi sopiva määrä? Eri ihmiset vastaavat varmasti eri tavoilla näihin kysymyksiin. Miesten kesken turvallisesti –työn nettisivut on nyt uudistettu. Sivuilla pyritään pitämään miesten väliseen seksiin, hiviin ja muihin seksitauteihin sekä yleisemminkin bi- ja homomiesten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita esillä. Sivuja tullaan kehittämään lähiaikoina vielä lisää. Mm. vuorovaikutusta lukijoiden kanssa halutaan lisätä, tämänkin blogin kautta. Tervetuloa keskustelemaan ja tutustumaan sivuihimme! Ystävällisin terveisin, Teppo Heikkinen Lisää tämä sivu kirjanmerkkinä... |











Comments
Tuohon otsikkoon liittyen, olen sitä mieltä että tästä HIVistä ei tosiaankaan ole liikaa puhuttu. Itse liikun paljon baareissa ja olen saanut siellä usein turvaseksipakka uksianne. Nyt viimeksi viikonloppuna jopa annettiin sellainen suoraan käteeni. Taisi olla teidän työntekijä joka sen antoi.
lzra uutod [URL=http://www.porn432.com - mature sex[/URL - huktpl n gk z ufd
lmmt yyntq [URL=http://www.freddysex.com - porn[/URL - bzmdlm y bl g etd
RSS feed for comments to this post.